Haiku

Japanilaiset haiku ja tanka ovat muotona kiinnostavia ja ryhdikkäitä, ne pitävät rupattelun loitolla.

Aktivoitumiseni blogosfäärissä on paljolti tarkoittanut sitä, että olen ryhtynyt kommentoimaan Helanesin haikuja omillani, kun hän on ensin tarjonnut aiheen. En tiedä mitä mieltä hän on tällaisesta, mutta perästä kuuluu.

Olen kyllä harkinnut että luon itselleni erillisen haikublogin ja lopetan Helanesin terrorisoimisen. Aluksi tietysti hankin hänen kauttaan ilmaista mainostilaa, niin kauan kuin ilkeän tai kielletään.

Haiku ja tanka ovat alun perin sisältäneet muitakin sääntöjä kuin tavujen määrän. Ensin mainittuun on kuulunut viittaus vuodenaikaan tai luontoon. Jälkimmäisessä on kuvailtu rakastavaisten kaipuuta.

Nykypäivänä japanilaista mittaa on houkuttavaa käyttää ajankohtaisten asioiden kommentointiin. Näin ovat tehneet Helanes blogihaikuillaan ja Mikko Setälä taloustankoillaan Hesarin sunnuntainumeroissa. Yksinkertaisimmillaan tällainen runo on vain tapahtumaselostus, uutistoisto, joka on muunnettu sovittuun tavumäärään. Parhaimmillaan se on aforistisesti siitetty sekasikiö, jossa rivien sisään on uponnut elähdyttävä oivallus tai paradoksi.

Yleensä haikuille ei anneta otsikkoa, mutta koska käytössä on vain 17 tavua (5-7-5), saattaa olla että puolen vuoden jälkeen ajankohtaisuus ei ilman sitä enää aukea.

Tässä tämän blogin ensimmäinen haiku, sen voi lukea otsikolla tai ilman:

KIVISTÖ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Julkinen sana

langetti tuomionsa

ja kiistää syytteet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -